Hevoset saapuivat Raatesalmelle! Meidän kolme issikkaa matkasivat pitkän matkan Etelä-Suomesta uuteen kotiin Kuusamoon. Kaikki meni hyvin ja hevoset ovat alkaneet kotiutua ihan mukavasti. Poroihin totuttelu on mennyt hyvin ja pikku hiljaa totutellaan uusiin maastoihin.
Meillä on tarkoitus aloittaa ensi vuoden aikana Raatesalmella islanninhevostoiminta. Meillä on upeat maastot ihan oman tilan vieressä ja islanninhevoset ovat loistavia vaellushevosia, oikeita hevosten maastureita. Rauhallisia, mutta vahvoja hevosia maastossa. Helppoja aloittelijallekin.
Viime viikot ovat menneet hyvin pitälti hevosten tuloon valmistautuessa ja erilaisissa toimissa liittyen hevostoiminnan käynnistämiseen. Tilalla on pihaton vieressä vanha purkukuntoinen sikala ja rannassa vanha myös purettava jäteveden pumppaamo. Sikalan tilalle on tarkoitus rakentaa kevyehkö satulointitalli, pari karsinaa ja heinävarasto. Rantaan pumppaamon paikalle olemme suunnitelleet kotaa. Purkukuntoiset rakennukset pitää saada pois maisemaa rumentamasta ennen kuin minkäänlaista asiakastallitoimintaa voidaan aloittaa.
Homma alkoi puiden kaatamisella. Jätevedenpumppaamon ympäristöstä kaadettiin yli 20 puuta, pääasiassa koivuja. Muuten työkone ei olisi mahtunut purkamaan rakennusta ja muutenkin ranta on pusikkoitunut aika pahasti, joten pieni harvennus tuli tarpeeseen.
Samaan syssyyn poltettiin risut, sekä suuri määrä rantaan vuosien varrella kerättyä lautaroinaa. Rannassa, paraatipaikalla maisemaa pilaamassa oli kolme isoa rytökasaa erilaista lauta- ja hirsiroinaa. Kysyin sateisena ja tyynenä päivänä palolaitokselta luvan poltolle ja pistin yksi kerrallaan nuo rytöläjät tuleen. Hienosti roihusi ja maisema on taas siisti.
Ennen purkua rakennuksista oli purettava ikkunalasit pois, jottei koko pohja jäisi lasinsiruja täyteen. Pumppaamon osalta homma oli helppo ja nopea, mutta sikalan kohdalla tilanne oli vaikeampi. Ulkolasit sai helposti irti, kun irroitti lasituslistat ja nosti lasin pois, mutta sisälasit oli vaikeampi juttu, koska rakennus oli osin romahtanut ja en siksi uskaltanut mennä reuhaamaan laseja irti sisäpuolelle.
Mieleeni tuli, että olen nähnyt joskus miten hurrikaanialueilla suojataan ikkunoita ilmastointiteipillä, jotta ne ei lentäisi sisään ja asukkaiden päälle, jos myrskyllä romua lentää ikkunoihin. Hain rautakaupasta muutaman rullan hyvälaatuista ilmastointiteippiä ja teippasin ikkunat melkein umpeen. Sitten löin pienellä purkuraudalla ikkunan rikki ja nostin sen yhtenä kappaleena kottikärryihin. Ei tullut juuri ollenkaan lasinsiruja!
Paikallinen urakoitsija Käkelä saapui muutama päivä sitten aloittamaan purkuhommat. Mahtavaa katsella, kun ammattimies tekee työtään. Purkukoura on kuin käden jatke kuljettajalle. Kaikki eri rakennusaineent napsitaan näppärästi erilleen. Painekyllästetty puu revitään erilleen puhtaasta puusta, metallit, muovit, villat jne. kaikki omiin kasoihinsa. Upeaa katsottavaa!
Laitoin actionkameran kuvamaan time-lapsea tuosta sikalan purusta, kun sikala on kokonaan purettu niin katsotaan tuliko siitä mitään.
Päärakennuksen osalta ei ole ihan hirveästi ehtinyt tapahtua. Sen verran kuitenkin, että rakentelin rannan puolelle telineet ylös asti, jotta katolle pääsy olisi helpompaa. Katto vuotaa yhä sieltä täältä ja en viitsi joka kerta vuokrata nostinta, koska sen saaminen rannan puolelle on todella työlästä. Ostin vajaasärmäistä lautatavaraa ja rakensin telineet räystäälle saakka. Nyt vaan pitäisi kerätä rohkeutta mennä katolle viimeistelemään paikkaukset.
Naapurin Matti kävi kyntämässä meille kasvimaan pohjan ensi kevääksi. Meillä on nyt noin 2,5 aaria tuossa harjoittelupalstana. Saapa nähdä mitä siitä ensi vuonna tulee! Matti on muutenkin meille korvaamaton apu erilaisissa töissä, kun meillä ei ole vielä omaa traktoria.
Muutama mielenkiintoinen vapaa-ajan juttukin on ollut.
Alkusyksystä järjestettiin Puutteenkylän kylätoimikunnan vuotuinen Puintipäivä. Kyseessä on kylätoimikunnan järjestämä mukava tapahtuma, joka toteutetaan kyläläisten kesken talkootyönä ja sillä kerätään varoja kylätoimikunnalle. Meidät otettiin todella mahtavasti mukaan porukkaan ja Mirva pääsi opettelemaan mm. rieskan leivontaa. Minulla ei ollut mitään virallista roolia tapahtumassa, mutta toimin epävirallisena valokuvaajana. Puintipäivä on erittäin suosittu tapahtuma ja tänäkin vuonna kaikki leivotut rieskat ja kampanisut myytiin loppuun ja vierailijoita oli arviolta 500. Keli oli myös tosi hieno. Ohjelmassa oli ryskyllä puintia ja muuta vanhan ajan työnäytöstä, lisäksi paikalla oli paljon vanhoja traktoreita, autoja yms. Martoilla oli myös sieninäyttely tapahtumassa ja esillä oli mm. tuoksuvalmusta eli matsutake, tosi mieluisa yllätys sieniharrastajalle!
Kävimme Mirvan kanssa myös yöllisellä revotuliretkellä Iivaaralla Kuusamon itäpuolella. Aivan upea paikka ja luonto ja maisemat ovat kyllä ihan ykkösluokkaa koko Suomen mittakaavassa. Kannattaa käydä tutustumassa! Revontuliakin saatiin tallennettua!
Hauskaa syksyn jatkoa!
– Vesa
Onpa upeita kuvia! Ja mitä kauniita issikoita 🙂
Mukavaa syksyä sinnekin ja tsemppiä projekteihin, blogianne on ilo seurata!
Kiitos kivasta kommentista Johanna! – Vesa
Vertaistukea on katsella kuvia joissa esiintyy mies, moottorisaha ja mahdollinen puukuorma.
Hyvää Syksyä !