Päärakennuksen kimpussa

Aikamoista kiirettä on pitänyt. Viimein ehdin blogin kimppuun.

Meille tuli tuossa viikko sitten kanoja! Parveen kuuluu kukko, nimeltään Urho K. Kukkonen ja hänelle n. 3-vuotias Sylvi –puoliso. Urho ja Sylvi paimentavat kuuden nuorikon kanalaumaa. Kuuden viikon ikäiset kanat haettiin Rovaniemeltä ja läheltä löytyivät myös Urho ja Sylvi.

Urho ja Sylvi

Urho ja Sylvi

Ulkokanala on vielä hieman kesken, joten viimeistelimme sisäkanalan sellaiseen kuntoon, että siellä kelpaa kanojen asustella. Yritän tehdä myöhemmin jonkinlaisen koostepäivityksen koko kanalaprojektista, mutta se saa odottaa kunnes kanalat on viimeistelty sellaiseen kuntoon, että niistä viitsii kirjoittaa.

Raatesalmessa on tehty paljon erilaisia töitä viimeaikoina. Isossa osassa on ollut edelleen siivoaminen. Viime viikolla kaatopaikalle on viety kuusi kuormallista erilaista jätettä. Olemme lajitelleet jätteet, koska suurimman osan jätteistä saa Kuusamossa viedä ilmaiseksi, kunhan viitsii lajitella. Olemme vieneet paljon naulaista jätepuuta, jota ei viitsi polttaa sekä energiajätettä. Metallit on myös viety erikseen. Oikeastaan vain yksi kuorma oli aitoa sekajätettä. Nyt halkoliiteri ja pihatto on siistissä kunnossa ja päärakennuksen itäpääty alkaa siistiytyä myös. Uskomaton työ on kyllä tässä siivoamisessa. Tuntuu, että on lappanut tavaraa päivätolkulla ulos ja se ei edes oikein näy missään. No, kyllä se joskus loppuu. Kivaa kyllä, kun paikat siistiytyy!

Viime viikon pääteema liittyi kuitenkin päärakennuksen suojaustoimiin. Havaitsimme keskilaivan rannanpuoleisten kattojiirien tukirakenteiden tarvitsevan välitöntä lisätukemista. Jiiri on aikanaan suojattu aika hyvin vuodoilta ja tuettukin asiallisesti. Muutaman vuoden tauko ylläpidossa on kuitenkin rikkonut suojapeitteet ja molemmat jiirit ovat taas alkaneet vuotaa sisään. Idän puoleinen jiiri on päästänyt vettä niin paljon sisään, että se on hapertanut tukirakenteet ja tehnyt lisää tuhoja keskilaivan pääkannattajahirteen sekä välipohjan kannattajahirsiin. Vauriot ovat aiheuttaneet sen, että rakennus on keskilaivan kohdalta nitkahtanut alaspäin. Nostourakkakin on siis vielä tiedossa.

Tukipuut raijattiin sisään ikkunasta

Tukipuut raijattiin sisään ikkunasta

Homma oli hieman hankala, kun välipohja oli osittain romahtanut ja jäljellä oleva rakenne oli aika huteran oloinen. Eipä auttanut muu, kuin varovasti rakentaa telineet koko roskan yli ja sahata mätä lattialauta pois ja alkaa lappamaan eristemujua alakertaan. Alakerrasta eristeet sitten mätettiin ikkunan kautta pihalle. Homma oli aika työlästä, kun telineillä istuen kaivoin lapiolla pahoin tiivistynyttä eristettä pois. Eriste koostuu hiekkakerroksesta jonka alla on jonkinlainen kanerva-, sammal- ja turvemössö. Kun eristeet saatiin pois, pudotimme vielä mädät hirret alas ja sahasimme hirsiä niin, että suurin piirtein terve osa hirrestä jäi jäljelle. Vaurioituneet hirret voidaan korjata jatkamalla. Osa välipohjan hirsistä oli mädäntynyt seinään saakka ja irti salvoksistaan. Tein samalla hauskan huomion. Välipohjan hirret oli salvottu seinään lohenpyrstöliitoksella, kun taas muualla rakennuksessa olen huomannut, että rakentajat ovat käyttäneet lukkonurkkaa. Johtuneeko siitä, että kunnalliskoti rakennettiin aikoinaan talkootyöllä ja rakentajina toimivat kylän miehet. Joku lienee osannut lohenpyrstöliitoksen ja toinen lukkosalvoksen.

Lattialautojen sahaus

Lattialautojen sahaus

IMG_1779

Mädät välipohjan lattiavasahirret

 

Keikkumista

Keikkumista

Eristeet pudotettiin alas ja lapettiin ikkunasta pihalle

Eristeet pudotettiin alas ja lapettiin ikkunasta pihalle

Homma oli pölyistä, joten hengityssuojaimet tulivat tarpeeseen. Purimme vanhoja rakenteita noin puolitoista päivää ja sitten pääsimme varsinaisesti aloittamaan uusien tuentojen suunnittelua. Ideana oli suunnitella tukirakenteet siten, että ne kantavat lumikuorman ja estävät rakennuksen lisäpainumisen ja romahtamisen. Lisäksi tuet suunniteltiin niin, että niistä voidaan aikanaan myös nostaa rakennus takaisin ryhtiin. Tuet tehtiin maahan saakka, tai oikeastaan betoniin saakka, koska keskilaivan kohdalla talossa on kellari ja siinä betonikatto.

Jiiripalkin tuenta (palkki maahan puuttuu vielä)

Jiiripalkin tuenta (palkki maahan puuttuu vielä)

 

Painunut kannattajapalkki

Painunut kannattajapalkki

 

Yli 10cm liikahdus palkissa

Yli 10cm liikahdus palkissa

Mätien hirsien sahaaminen

Mätien hirsien sahaaminen

Viimeisiä viedään

Viimeisiä viedään

Toinen isotöinen homma oli päärakennuksen kattovuotojen paikkaaminen. Työ osoittautui tosi hankalaksi. Päätimme tehdä työn vuokranosturilla, koska vanha tiilikatto on todella hauras eikä sille voi astua rikkomatta tiiliä. Kattokulma on noin 40-astetta, joten katolla tasapainoilu on muutenkin hankalaa. Tarkoitus oli tehdä työt nostimen korista käsin.

Meillä oli vähän huonoa tuuria nosturin kanssa, koska ulottuva nosturi hajosi juuri, kun meidän piti saada se. Saimme tilalle kuukulkijan, jonka ulottuvuus oli kuitenkin riittämätön. Ensimmäinen vuotokohta korjattiin siten, että räystäältä lähdettiin kulkemaan ylöspäin ja purettiin tiiliä pois ja ruuvattiin lautoja ruoteisiin portaiksi, joilla pystyi tasapainottelemaan työn edetessä. Työtä ei voinut tehdä, kuin yksi mies kerrallaan ja se oli melko hidasta, johtuen mm. 40-asteen kattokulmasta. Ensimmäinen vuotokohta oli yksi lukuisista kattoikkunoista. Korjasimme vuodon siten, että mätä lunetti purettiin pois ja peitettiin rimoituksella ja aluskatteella, jonka päälle asennettiin vielä pressu tuplasuojaksi. Lunetin vanha karmi oli läpimätä, joten sitä ei säilytetä. Tarkoitushan on muuttaa päärakennuksen yläkerta lämpimäksi tilaksi, joten yksinkertaiset lunetit muutetaan tuplalaseille siten, että vanha poka jää ulkopokaksi ja sisälle suunnitellaan uusi ikkuna. Vanhaan karmiin ei kahta pokaa saa sopimaan, joten siksikin ne joudutaan uusimaan. Onneksi ovat mätiä, niin ei niin harmita että emme voi niitä hyödyntää. Toiveena on, että suojaus kestää muutaman vuoden, jolloin toivottavasti pääsemme itse kattoprojektin kimppuun. Pelkästään tämän yhden vuodon korjaamiseen meni aikaa järjestelyineen noin 15 tuntia.

Vuotava kattoikkuna

Vuotava kattoikkuna

Kuukulkija

Kuukulkija

Katto purettiin piipulta räystääseen saakka

Katto purettiin piipulta räystääseen saakka

Aluskatteen asennus

Aluskatteen asennus

Saimme sitten lopulta ulottuvamman nosturin käyttöön ja pääsimme etelän puoleiselle seinälle töihin. Itäinen jiiri vuotaa tosi pahasti se oli meidän pääkorjauskohde vuotojen osalta tällä viikolla. Homma kävi vähän sutjakammin, mutta ei se helppoa ollut nytkään. Noin 9 tuntia meni tuon vuodon korjaamiseen, joka tehtiin samalla periaatteella kuin aiempikin vuoto, mutta mitään ei tarvinnut purkaa ja töitä voitiin tehdä nosturin koria hyödyntäen.

Isompi nosturi jiirin paikkailuun

Isompi nosturi jiirin paikkailuun

Itse olin hieman sivuosassa vuotojen korjaamisessa ja päävastuun korkealla keikkumisessa otti isäni, koska onnistuin jostain kehittämään niin järkyttävän korkean paikan kammon, että huojuvassa korissa keikkuminen ja töiden tekeminen korkealla ei oikein luonnistunut.

Aika väsynyttä oli porukka loppuviikosta. Jäi vähän valokuvaaminenkin vähemmälle, kun olimme niin katki.

Remonttimaisema yläkerran ikkunasta on kohdallaan

Remonttimaisema yläkerran ikkunasta on kohdallaan

Hauskaa alkusyksyä!

-Vesa

4 thoughts on “Päärakennuksen kimpussa

  1. Täytyy aina välillä käydä seuraamassa blogianne, on kyllä sen verran mielenkiintoinen 🙂 Ja nyt täytyy kyllä tunnustaa, että tippa linssissä luin ja katselin remppakuvia. Uskomatonta, että joku on ryhtynyt pelastamaan tuohon kuntoon päästettyä rakennusta. Todellakin tuhat hatunnostoa teille! 🙂 Itse olen lähes fanaattinen vanhojen rakennusten suhteen ja sydäntä kylmää aina, kun näen lahoamaan jätettyjä, hylättyjä vanhoja kauniita rakennuksia, ja niitä on Suomessa paljon… 😦

    • Moi Saija! Kiitos mukavasta kommentista. Kyllä se välillä surulliseksi vetää, mutta pitää vaan yrittää positiivisesti keskittyä yhteen kohtaan kerrallaan. Toivoa vielä onneksi on.

      – Vesa

  2. Samaa mieltä Saijan kanssa 🙂 Erityisen arvokasta teidän työnne on Kuusamossa, missä ennen sotia tehtyjä rakennuksia ei ole paljon jäljellä. Isäni kotipaikka on vitostien varressa, siellä suunnalla ei taida olla yhtään vanhaa taloa jäljellä, kaikki poltettiin sodassa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s